matkapäiväkirja, osa 2

Köröteltiin uuden uutukaista ratikkareittiä pitkin Länsiterminaaliin... silmät oli ihan sikkuralla lyhyiden yöunien takia. Mutta mielipäs oli sitäkin virkeämpi! Olihan minulla niin huikeat edelliset päivät takana!

Passia ei taaskaan tarvittu. Aina ne sen käskee hankkia ja vaatii matkalle mukaan. Veikkaisin, että nykyään on enemmän Suomalaisilla Viroon menevillä risteilijöillä mukana laukussa pieneksi kasattava kärry juomien kärräämiseen, kuin passport. Eikö!?

Laivamatka oli hidas ja tuskainen. Nälkä, väsy ja huono istuin.

Mutta perille pääsy lämmitti! Aurinko paistoin äkäsesti pilvien välistä, ja tuuli raikasti ilmaa. Tässä vaiheessa laukkukin oli vielä siedettävä kantaa. Kevyin askelein tapsuttelimme ystäväni kanssa kohti hotellia, ja saimme asioida respassa suomenkielellä! (kertoo jotain Sokos Hotelli Virun asiakkaista ;) )

Hyppäsin vatsalleni hotellin pehmeään sänkyyn. Huokasin ja hengitin syvään. Suljin silmät ja nautein! Olin hetken aivan hiljaa. Tyytyväinen olo. Hetken pötkötettyäni nostin päätäni ja katsoin ulos 21. kerroksen ikkunasta. Korkealta näkee kauas!

Shoppailu kärpänen puraisi! Kierreltiin yhteensä kaksi päivää Viron keskustassa, sovittaen ja ostaen. Ei me kauaa mietitty, kun jo höylättiin Visaa. Välillä oli: kortti hylätty ja piti siirtää ”säästötililtä” lisää rahaa käyttöön.
   Toisinaan keksein hyviä selityksiä, jotta ostokseni olisi perustellumpi. Ja niinhän ne kaikki ostokset olivat. Tärkeitä hankintoja syksyn, ja talven varalle.

Ainahan tarvii jotain uutta. 
Ja aina sama: mulla ei oo vielä tämmöstä. (harvoimpa tulee samanlaista ostettua uudestaan…)

Istuttiin välillä syömään erittäin hyvää ruokaa ja edullisemmin, kuin Suomessa. Ja siitä me vasta nautittiin! Leputettiin jalkoja, annettiin kasvoille aurinkoa ja vatsalle murkinaa!

Näytettiin hyviltä asustuksessa, jossa oli jotain uutta ja jotain jo aikaisemmin ostettua. Otettiin kuvia meistä keskustassa ja vanhassa kaupungissa.

Astuttiin mukulakiveltä toiselle. Kurkittiin ikkunoista sisään. Naurettiin hassuille turisteille, (myös itsellemme) hölmöiltiin ja kuvattiin värikkäitä ovia ja seiniä.

Palattiin hotellille. Istuttiin leveällä ikkunalaudalla ja syötiin iltapalaa huikeissa näköaloissa. 

Kiitos. Nähtiin unia ja nukuttiin sikeästi valkoisessa pehmeässä. 

Shoppailtiin ja syötiin seuraavakin päivä. Se oli maanantai, monet olivat jo töissä vkl jälkeen, mutta me vielä lomailtiin! Siihen saakka, kunnes oli jo aika lähteä laivaa kohti.

Lopuksi; tällä rahamäärällä, mikä Viroon, Helsinkiin ja VR:lle jäi, olisi joku mennyt Eurooppaan. Mutta tätä reissua en vaihtaisi! 
              KIITOS ja KUMARRUS. Tää matkabloggaus loppuu tähän.

P.S Kävin vielä yhden yön kotiin paluu matkalla Tampereella kattomassa pikkuista tyttölasta. Tätin velvollisuus on täytetty ja Polarn o Pyret:in pupun sai tuo pikkuprinsessa!